Kun pennut olivat reilu 3 viikkoisia, menin heitä katsomaan kasvattajan luokse. Olin jo saanut muutamia kuvia jokaisesta pennusta ja olin jo iskenyt silmäni erääseen pentuun. Tämä oli kuitenkin vain kuvien perusteella enkä tiennyt ollenkaan pennun luonnetta, joten lähdin tottakai avoimin mielin katsomaan pentuja. Olin varautunut varausmaksulla, koska todennäköisesti varaisin pennun lopullisesti. Olihan uroksia syntynyt neljä ja olin ensimmäinen varaaja.
Jo ajomatkalla intoilin hirveästi, en vain jaksanut odottaa näkeväni pennut ja tehdä valintani.
Kun saavuin pentuhuoneen ovelle ja näin pennut, taisin päästää aika kimakan äänen. Pennut olivat kasassa toistensa vieressä nukkumassa. Niin pieniä karvapalleroita siellä oli.
Osa pennuista heräsi ja katseli, että ketkäs sieltä saapuivat häiritsemään unia. Loput pennuista jatkoivat hetken vielä nokosiaan. Kasvattaja sitten nosti pennut pois kehikostaan. Osa pennuista lähti seikkailuilleen muualle ja pari pentua jäi nuokkumaan katseltavaksi.
 |
| Leevi sylissä |
Aloin vähitellen ottamaan pentuja syliini, muistan vain kuinka nuuhkuttelin pennun ihanan tuoksuista turkkia ja silittelin. Otin sitten yhden reippaan pennun syliini ja sehän jäi siihen tyytyväisenä makoilemaan.
Luonteistahan on vielä vaikea päätellä näin nuoressa iässä, yleensä vasta neljän viikon iässä luonteet alkaa pikku hiljaa tulemaan paremmin esille. En kuitenkaan jaksanut odotella yhtään enempää. :) Yksi pentu kuitenkin osoitti rohkeutensa ja avoimuutensa heti. Muiden sisarusten mennessä unten maille, oli tämä herra vielä valmis uusiin seikkailuihin.
 |
| Siellä se Leevi seikkailee, kun sisarukset ovat jo sammahtaneet. |
Yksi uroksista oli hieman ujompi kuin muut, joten häntä en pystynyt harkitsemaan. Hain nimenomaan rohkeaa, oppimishaluista ja avointa pentua joka sopeutuisi harrastuskoiraksi. Ja kun tämä yksi pentu oli juuri sitä ja ensimmäinen joka otti meihin kontaktia, oli päätös yllättävän helppo. Kyselimme kasvattajalta, että mitä mieltä hän on ja hänkin oli tyytyväinen valintaamme. Varausmaksun maksoin ja niin Leevi oli valittu. Enkä valintaa ole katunut hetkeäkään. Edelleen Leevi on rohkea, avoin, reipas ja potentiaali harrastuskoira. Myös näyttelyihin hän on lupaavin pentueesta rakenteensa ja luonteensa vuoksi, joten eiköhän herraa nähdä näyttelyissäkin vielä. :) Kävi myös ilmi, että tämä valitsemani pentu oli se jota olin kuvista ihaillut.
 |
| Leevi on tuossa oikealla, istumassa valkoisen alustan päällä. |
Koiranpennun valintaan olen saanut joitakin vinkkejä. Varsinkin jos on valinnanvaraa, on hyvä miettiä (ellei ole jo) mitä haluaa tulevan koiran kanssa tehdä. Jos haluaa harrastaa tokoa, agilityä tm., valitsee sen jolla riittää energiaa eikä sitä joka ujostelee nurkassa. Jos taas hakee rauhallista perheenjäsentä lapsiperheeseen, voisi harkita sitä pentua joka on rauhallinen eikä liian "päällekäyvä". Myös se, että jos pentu sylissä rauhoittuu ja jää siihen hetkeksi on hyvä merkki. Ja tottakai kannattaa aina kysellä kasvattajalta heidän mielipidettään, hehän viettävät eniten aikaa pentujen kanssa ja näkevät parhaiten pentujen luonteet. Voi olla, että se rauhallisin pentu onkin oikeasti vilkkain joka juuri ennen tuloanne riehui itsensä väsyneeksi. 
Sovimme heti samalla myös luovutuspäivän, joka on siis maanantaina 21.10. Samalla minulla alkaa kahden viikon mammaloma, joten olen sitten ensimmäiset kaksi viikko kotosalla pennun kanssa ja tarkoitus on että sitten mennään kaikkialle tutustumaan. :)
Sain nyt tuohon oikealle sivupalkkiin laitettua tuommoisen laskurin joka laskee aikaa kunnes Leevi kotiutuu. Vielä noin 2,5 viikkoa aikaa. Huih. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti